Taas ylittävät muotisanat ja niistä kiistely uutiskynnyksen. Tällä kertaa keskustelu lähti Sanna Ukkolan kolumnista, jossa hän oli pöyristynyt yliopistomaailman woke-ilmiöstä.

Välillä tuntuu, että media tekee tikusta asiaa ja haluaa tuoda esille muka-uutisina ilmiöitä, joiden merkittävyys on varsin vähäinen tai vain harvoja koskeva. Woke ja siihen liittyvät yksityiskohdat on yksi tällainen. Kuinka moni oikeasti elää elämäänsä woken pauloissa? Kuinka moni tämän blogin lukijoista edes tietää mistä wokessa on kyse, ei varmaankaan jokainen?

Muotisana, johon tällä kertaa kiinnitän huomioni, on Ukkolankin kolumnissaan mainitsema turvallinen tila.

Muotisanan taustalla on taas kerran oikein hyvä ajatus: turvallinen tila tarkoittaa paikkaa, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus olla oma itsensä pelkäämättä. Ylevä mutta samalla realistinen päämäärä. Totta kai turvallisia tiloja tarvitaan. Ihanne olisi varmaan, että kaikkialla olisi vain turvallista tilaa. Kuinka helpottavaa se olisi niille, joille nauretaan tai joita pilkataan ja kiusataan, niille jotka kohtaavat henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Tulee mieleen  muutama asia.

Keksitäänkö tässä sanalle sivistys uusi nimi? Perinteiseen sivistyneeseen käytökseen (ja osittain lainsäädäntöön ja yhteiskuntaankin) kuuluu olla kiusaamatta ja kajoamatta toiseen ihmiseen. Perinteisesti sivistynyt ihminen ei tee pahaa heikommalleen vaan kunnioittaa jokaista.

Tätä ei pidä sekoittaa tasa-arvo -käsitteeseen.  Perinteisessä sivistyksessä luokkaerot olivat olemassa avoimesti (nykyäänhän ne ovat piilossa), mutta toisen huomioon ottava käytös ei ollut vain yhteiskuntaluokkien sisäistä koodistoa, vaan myös luokkien väliseen kanssakäymiseen kuului oma koodistonsa, jonka mukaan toisia ihmisiä, kaikkia ihmisiä, kohdeltiin hyvin. Ja tästä kohtelusta käytetty sanonta oli:  kohdella ihmisiä sivistyneesti.

Koodisto tarkoitti toisaalta, että jokainen tiesi paikkansa yhteiskunnallisessa järjestelmässä; tuohon paikkaan liittyi omat valtansa ja vastuunsa, ja myös sivistyneet käytösmuotonsa. Herra kohteli piikaa kunnioittavasti ja piika samoin herraa, mutta he käyttäytyivät silti eri tavalla, ja silti kunnioittavasti. Toisenlainen käytös, jota toki esiintyi, oli – sivistymätöntä.

Turvallisesta tilasta tulee mieleen myös paljon varhaisempi historia. Keskiajalla oli pitkä aikakausi, jolloin Saksan valtiota ei vielä ollut, alueella oli vain suuri määrä pieniä ruhtinaskuntia ja kuningaskuntia.  Kunkin ruhtinaskunnan järjestelmää johti ruhtinas, jonka velvollisuuksiin kuului sotavoimien ylläpitäminen. Alamaisten velvollisuuksiin kuului puolestaan verojen maksaminen. Systeemi toimi siten, että verovaroilla pidettiin yllä ruhtinasta ja sotilaita, ja ruhtinas takasi erilaisia ”rauhoja”.

Ruhtinaskuntien ”rauhoja” olivat mm. linnarauha ja naisrauha. Linna oli yksi ”turvallinen tila”, jossa sattuneista rikoksista rankaistiin kovemmin kuin muualla. Naisrauha oli eräänlainen turvallinen tila sekin. Laeilla ja viime kädessä ruhtinaan sotavoimilla taattiin naisten oikeus olla joutumatta väkivallan kohteeksi ruhtinaskuntaan tunkeutuvien hyökkäyssoturien mellastaessa.

Turvallisia tiloja on aina etsitty. Niissä ei ole mitään uutta. Ne ovat tärkeä osa sitä sivilisaatiota, joka meille on kehittynyt niistä ajoista lähtien, jolloin Roomassa sana sivilisaatio kehittyi tarkoittamaan kaupunkilaisten oikeuksia ja velvollisuuksia.

Siksi Venäjän hyökkäyssota raiskauksineen ja siviilien tappamisineen pöyristyttää meitä niin syvästi. Venäjän toiminta on kaiken turvallisen tilan poistamista ja samalla eurooppalaisen sivilisaation merkityksen kieltämistä.

Vaikka pidän turvallisia tiloja yhtenä sivistyksemme tukipilarina, suhtaudun kuitenkin epäluuloisesti woke-kansan vaatimuksiin. Yhdysvaltain yliopistoissa, jossa woke on levinnyt laajemmalle kuin Suomessa, turvallinen tila on poliittisten tavoitteiden lyömäase.  Turvallisuus pikemminkin hävitetään niiltä ihmisiltä, jotka vastustavat woke-ideologiaan liittyvä ajatuksia tai ylilyöntejä.

Kiusaamisessa ja väkivallassa on aina pohjimmiltaan kyse siitä, ettei hyväksytä erilaisuutta. Ja yliopistojen woke-kansa kauniine puheineen turvallisesta tilasta kieltää (tai canceloi, käyttääkseni vastentahtoisesti toista muotitermiä) erimielisten – ja siksi erilaisten -  opettajien ja puhujien mielipiteet tai jopa oikeuden olla äänessä. Näille onnettomille ei jää mitään tilaa, saati sitten turvallista tilaa.