Jostain syystä sosiaalisessa mediassa kiersi viisi vuotta vanha juttu YLE:n nettisivuilta. Melissa Mäntylä, blogisti, oli vuonna 2015 Vihreiden nuorten tilaisuudessa kertonut kannattavansa ”lukumääräneutraalia avioliittoa”. Asiasta oli väitelty.

Joku vuoden 2020 kommentoija naureskeli ja vihjasi, että ennen puhuttiin yksinkertaisesti moniavioisuudesta. Kun Melissa Mäntylä oli maininnut haluavansa ”jakaa rakkautta monelle ihmiselle”, joku ehti jo mainita, että ”neiti siis jakaa monelle”.

Ei idea sinänsä hätkähdytä. Nykyään simultaanisia multisuhteita (huom! Vihreille nuorille upea sanapari ilmaiseksi käyttöön) ja ehkä sitä muodikkaampia sarjasuhteita harrastetaan estottomasti, vastoin puritaanien toiveita.

Sen sijaan progressiivisiksi itseään kutsuvien piirissä esiintyvä halu luoda uusia, suurimmalle osaa kansasta lähes käsittämättömiä termejä ja toisaalta rohmuta yleisiä sanontoja omaan erityiskäyttöönsä häiritsee. Esimerkkejä piisaa, vaikkapa viime aikoina pinnalla ollut ”intersektionaalinen feminismi”, sanayhdistelmä joka häätää monta tervejärkistä ihmistä suoraan poliittisten vastustajien leiriin. Ja näitä hienoja sanontoja riittää pyörittämään niitä ihailevien päätä ja pönkittämään niiden käyttäjien heikkoa itsetuntoa.

Useimmille ihmiselle  moinen kielenkäyttö on joko pelleilyä tai vastenmielistä elitismiä. Mutta ehkä nämä sanatehtailijat kokevat olevansa todellista eliittiä eivätkä vihattuja elitistejä hienostellessaan sanoilla. Tavalliselle työmiehelle nuo feikiltä kuulostavat sanat ovat ajatusten maailman tekorokokootuoleja.

 

Tärkeämpää on kuitenkin, että uutena ja progressiivisena esitetty ajatus laajoista avioliitoista on tosiasiassa tuhansia vuosia vanha. Esihistoriallisina aikoina ihmisen elämä sujui pienissä ryhmissä, klaaneissa. Parisuhteita ei ollut, vaan kuka tahansa voi saada lapsia kenen kanssa tahansa. Ja koska isästä ei ollut varmaa tietoa, sukulaissuhteet menivät aina äidin kautta. Vasta myöhemmin, siirryttäessä patriarkaaliseen yhteiskuntaan ja yksityisomistukseen, isälinja muodostui määrääväksi. Omaisuus oli miesten hallussa ja sen haluttiin periytyvän omille lapsille, ei kelle tahansa.

Vihreiden nuorten parissa vuonna 2015 käytiin tosiasiassa keskustelua siitä, pitäisikö ”edistykseen” kuulua palaaminen luolamiesten aikaan.

 

Vielä toinen sanalahjoitus hienostelijoille: eksopariutuminen. Lukija saa itse selvittää mitä se tarkoittaa. Mutta kyllä, sitä on käytetty tieteellisessä kirjallisuudessa.